Kesä, jonka kerran elää sain on ryhmäimproa hyödyntävä kohtausharjoitus.
Tekniikan ideana on, että kohtauksen edetessä hypitään edestakaisin perinteisen kohtauksen sekä ryhmäimpron keinoin esitettävien mielenmaisemien, muistojen ja tunteiden väleillä.
Tekniikan kuvaus
- Kaksi improvisoijaa aloittavat kohtauksen, muiden improvisoijien seisoessa esiintymisalueen sivuilla.
- Kohtaukseen voidaan antaa ehdotukseksi esim. paikka tai hahmojen välinen suhde.
- Kun hahmot tuovat kohtauksessa esille esimerkiksi muistoja tai tuntemuksia, voivat sivuilla olevat improvisoijat tehdä leikkauksen mielenmaisemaan, jossa improryhmä voi esittää sanallisesti, kuvaillen ja/tai fyysisesti kyseistä mielenmaisemaa.
- Hetken kuluttua tehdään leikkaus takaisin alkuperäiseen kohtaukseen, josta voidaan taas tilaisuuden tullen hypätä ryhmäimproon/mielenmaisemaan.
Esimerkkejä tekniikoista, joita ei-kohtauksellisissa osuuksissa voi hyödyntää: Maalaus keholla, Maiseman maalaus, Jaettu näkökanta.
Tämän tekniikan on kehittänyt Tuukka Määttänen.