Armando on pitkän improvisaation esiintymistekniikka, joka on nimetty chicagolaisen improvisaatio-opettajan, Armando Diazin mukaan. Diaz kehitti formaatin SNL:ssä esiintyvien improvisoijien Adam McKayn ja Dave Koechnerin kanssa.
The Armando Diaz Experience, joka hyödyntää Armando-tekniikkaa, on pisimpään yhtäjaksoisesti Yhdysvalloissa esitetty improvisaatioteatteriesitys.
Tekniikan kuvaus
Armando alkaa sillä, että yksi henkilö kertoo lyhyen monologin jostakin aiheesta, joka hänelle tulee mieleen yleisön ehdotuksesta. Monologin tulee olla todellinen muisto tai tapahtuma kertojan elämästä.
Monologin kertoja voi olla joko improvisoija tai kuka tahansa henkilö. Amerikkalaisissa esitysformaateissa monologistiksi kutsutaan usein näyttelijöitä tai muita tunnettuja ihmisiä. Improvisoijat kuuntelevat monologin, minkä jälkeen he tekevät kohtauksia, joiden inspiraatio juontaa monologista.
Kun improvisoijat ovat tehneet joukon kohtauksia, he saattavat pyytää monologistia lavalle uudestaan kertomaan toisen lyhyen monologin, jonka pohjalta tehdään taas lisää kohtauksia.
Huomioita Armandosta
Armandona voidaan tehdä myös tarinallista tai draamallista improvisaatioteatteria, mutta usein Armando on komediallista improvisaatiota, jossa hyödynnetään Free-form -tekniikoita sekä Game of the Scene -lähestymistapaa kohtauksiin.
Game of the Scene, eli Kohtauksen peli, tarkoittaa sitä, että lähdemateriaalista koitetaan tunnistaa hauskoja tai erikoisia kohtia, joita sitten kohtauksissa toistetaan ja korostetaan. UCB Comedy Improvisation Manual on improvisaatiokirja, joka syventyy kohtauksen peliin.
Armandon variaatiot
Armandosta on johdettu kymmeniä erilaisia variaatioita. Käytännössä inspiraationa toimivan monologin voi vaihtaa mihin tahansa tietolähteeseen.
Improvisaatioesityksissä on käytetty alkuinspiraation lähteinä mm. Youtube-videoita, twiittejä, musiikkikappaleiden sanoituksia, Shakespearen teoksia sekä erinäisiä asioita, mitä yleisöltä voi kysyä.